Välipohjan rakenne vaikuttaa monenlaisiin seikkoihin niin rakennuksen suunnittelussa, itse rakentamisessa kuin asumismukavuudessa. Kestävyys, värähtely ja ääneneristävyys ovat tietenkin tärkeitä seikkoja ja ne otetaankin jo lain määrääminä huomioon, mutta mitä eroa erilaisilla välipohjassa käytettävillä materiaaleilla oikein on? Vaikuttavatko ne talon suunnitteluun? Annetaan ammattilaisen, MiTekin rakennesuunnittelija Matti Akkasen kertoa.
Erilaiset palkistot ovat tulleet vuosien varrella tutuksi Akkaselle. Työssään hän on suunnitellut välipohjia muun muassa Suomessa yleisimmin käytetystä tavallisesta sahatavarapalkista sekä CLT-levystä, LVL-palkista (kuten Kertopuu) ja Posi-Palkista. Millaisia huomioita rakennesuunnittelija on tehnyt erilaisista materiaaleista rakennetuista palkistoista? Mitä eroa materiaaleilla on, vai onko sittenkään mitään?
Välipohjan rakenne vaikuttaa sekä tilan ilmeeseen että rakennustyömaalla käytettyihin tunteihin
– Tavallinen sahatavarapalkki on suomalaisten yleisimmin valitsema materiaali. Jos ajatellaan taloteknisiä vetoja, voidaan palkkeihin porata reikiä niiden kuljettamiseksi välipohjan sisällä, mikä tietenkin vie paljon aikaa työmaalla. LVL:ssä ja sahatavarassa on rajoituksia siinä, kuinka lähellä reiät voivat olla toisiaan ja kuinka suuria ne voivat olla, Akkanen kertoo.
– CLT-levyyn sen sijaan voidaan tehdä vain läpivetoja, ja talotekniset asennukset tehdäänkin sen alapuolelle koteloinnein. Tämä tekee kokonaisuudesta paksumman. Posi-Palkin rakenne taas itsessään on hyvin avoin, ja palkin etu onkin nimenomaan se, että saadaan putket kulkemaan välipohjan sisällä, hän toteaa.
Talotekniset vedot ovatkin keskiössä, kun mietitään välipohjan rakennetta. Mikäli haluaa eroon koteloinneista ja paksuista välipohjista, suosittelee Akkanen kokeilemaan Posi-Palkkia.
– Palkin hinta saattaa olla hieman muita kalliimpi, mutta se maksaa itsensä takaisin, kun työmaalla ei tarvitse porata palkkeihin tilaa tekniikalle ja palkisto on mitoitettu ja työstetty sopivaksi jo valmiiksi.
Mitä välipohjan helppo asennettavuus tarkoittaa?
Jos olet lukenut talotehtaiden kokemuksia blogistamme, on Posi-Palkin helppo asennettavuus varmasti tuttu juttu. Mutta mitä helppo asennettavuus tarkalleen ottaen tarkoittaa ja miten se eroaa muista materiaaleista tehtyjen välipohjien asentamisesta?
– Posi-Palkin yksi ominaisuus on yläpuolinen kannatus, mikä tarkoittaa, ettei palkkeja tarvitse tukea asennuksessa erikseen tai kiinnittää heti paikoilleen. Ne tavallaan roikkuvat kantavilla rakenteilla, Akkanen kuvailee.
Helppoutta tuo myös se, että tasorakenne suunnitellaan ja mitoitetaan MiTekillä valmiiksi. Näin palkit ovat heti asennusvalmiita. Akkanen nostaa esille myös välipohjamateriaalien painon. Niissä onkin hurjia eroja!
– CLT-levyt esimerkiksi voivat painaa tonneja, mikä tarkoittaa, että niiden liikutteluun tarvitaan nosturia ja tätä kautta materiaalin käytöstä tulee myös lisää kustannuksia. LVL-palkki on kevyempi, mutta Posi-Palkki on tätäkin kevyempi. Niin kevyt, että työmaalla voidaan nostaa ne paikoilleen käsin.
Yllättäviä säästöjä välipohjan materiaalivalinnasta
Koska Posi-välipohja suunnitellaan juuri kohteeseen sopivaksi, ei palkkeja tarvitse alkaa sahaamaan sopiviksi työmaalla. Näin säästyy paitsi aikaa myös materiaaleja. Tavallisten puupalkkien ja LVL:n kanssa sen sijaan voi tulla hukkapätkää – melko kallista polttopuuta siis.
– Myös esimerkiksi toisinaan haasteita aiheuttavat värähtelymitoitukset jäävät pois omasta työstä. Helpottaa, kun MiTek suunnittelee palkiston valmiiksi ja aikaa säästyy, Akkanen kiittää.
Yllättävin, vaikkakaan ei merkittävin, säästö liittyy kuitenkin jo edellä mainittuun materiaalin ominaisuuteen: sen painoon. Välipohjan rakenne ja sen kokonaispaino kun vaikuttaa myös kantavien rakenteiden vaatimuksille.
– Jos ulkoseinän kantavia palkkeja ajatellaan, niin palkkien koko ja määrä pitää laskea välipohjan painon aiheuttaman rasituksen mukaan. Mitä painavampi välipohja on, sitä suurempia kantavia palkkejakin tarvitaan, Akkanen toteaa.
